Sanginsuu, Lapinkangas ja Sanginjoki ovat jokivarren nauhakyliä, joissa vuorottelevat asutus, viljelysaukiot ja luonnonmetsä. Asuinalueeltamme löytyy useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pihapiirejä ja perinnemaisemia. Tule ja ihastu - täällä on mukava asua!
Sanginsuu
Sanginsuu on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee Oulujoen ja sen sivujoen, Sanginjoen, liittymäkohdassa Madekosken kaupunginosaa vastapäätä Oulujoen pohjoisrannalla. Kaupunginosaan lasketaan kuuluvaksi myös Mikonmäen ja Peräkylän alueet. Kaupunginosan asukasluku on noin 260. Kaupunginosasta johtaa Sangin silta -niminen silta Madekosken kaupunginosaan.
Sanginsuussa sijaitsevat mm. Chempoliksen biojalostusteknologioiden tutkimus- ja demonstraatiolaitos, Fermionin lääkeainetehdas, sekä OAMK:n luonnonvara-alan yksikkö. Näiden lisäksi Sanginsuun alueella on myös Sankivaaran golfkenttä sekä Eläinkoti Nikula.
Lapinkangas
Lapinkangas sijaitsee Sanginsuun suuralueella Oulujoen pohjoisrannalla Muhoksen kunnanrajan tuntumassa. Kaupunginosa rajoittuu Oulujokeen sekä Sanginsuun ja Sanginjoen kaupunginosiin. Kaupunginosan asukasluku on noin 250.
Kaupunginosan rakennuskanta on pääasiassa maatalouden peruja olevaa omakotitalokantaa. Asutus sijoittuu pääasiassa Oulujoen ja sitä seurailevan Vaalantien varsille. Pikkaralan lossi liikennöi touko–lokakuussa Oulujoella Lapinkankaan ja Pikkaralan välillä.
Lapinkankaan alueella on ollut jo kivikaudella asutusta. Peurasuon alueelta, joka sijaitsee Metelimäestä pohjoiseen n. 1 km on löydetty Oulun yliopiston kaivauksissa kivikauden aikaista asutusta ja esineistöä. Kaupunginosan vanhimmat rakennukset sijaitsevat Oulujoen rantatörmillä. Vanhoista saman suvun omistamista tiloista mainittakoon 1500-1600-luvuilla perustetut Lappi, Kinnula, Tervaoja, Turkka, Tyni ja nykyinen Parkkisen tila, joka oli aiemmin Junnelius-suvun hallinnassa. Kyseiset tilat ovat kulttuurihistoriallisesti inventoituja kohteita. Alueella on harjoitettu maanviljelyksen lisäksi mm. tervan- ja tiilenpolttoa. Myös kalastus on ollut tärkeä elinkeino. Alueella on sijainnut useita lohipatoja mm. suurpadoista Turkka ja Lappi. Pienempiä apajia ovat olleet Paaso, Pukki, Tervaoja, Rahkola ja Syväapaja. Lapinkangas on kuulunut aiemmin Oulujoen kuntaan. Kunnan lakattua 1965 se liitettiin Oulun kaupunkiin.
Sanginjoki
Sanginjoki on Oulun kaupunginosa, samannimisen joen alajuoksulla, Sanginsuun suuralueella. Sanginjoen kaupunginosassa asuu 30 asukasta. Kaupunginosa rajoittuu Sanginsuun, Lapinkankaan ja Ulkosangin kaupunginosiin sekä Muhoksen kuntaan.
Sanginjoen alueella on useita luontopolkuja ja luonnonsuojelualueita. Sanginjoen ulkometsä on laaja, yhtenäinen metsä- ja retkeilyalue. Sen itäosan metsistä on suojeltu n. 750 ha, ja siellä kiertävät n. 10 km:n pituinen maastoltaan vaihteleva Isokankaan retkeilypolku ja lyhyempi n. 5 km:n pituinen Kalimen retkeilypolku. Lisätietoa luonnon virkistysalueista Oulun kaupungin sivuilta.
Vuoteen 1965 saakka Sanginjoki kuului kylänä Oulujoen kuntaan. Nykyisin Sanginjoen kaupunginosa kuuluu Sanginsuun suuralueeseen.
Lähde: Wikipedia
Alueella vaikuttavat kaavat
Uuden Oulun yleiskaava (laadinnassa).Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 19.2.-21.3.2014. Saadulle palautteelle laaditaan vastineet ja yleiskaavatyö jatkuu yleiskaavaehdotuksen laatimisella, joka aikataulun mukaan asetetaan nähtäville loppuvuodesta 2014. Oulun yleiskaava 2020 (hyväksytty).Oulun yleiskaava 2020 ohjaa kaupungin rakentamista vuoteen 2020 saakka.
Oulun seudun yleiskaava 2020 (hyväksytty).Oulun kaupungin, Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntien yhteinen yleiskaava. Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan omaa yleis- ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämisessä. Yleiskaavassa esitetään tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko, suojelu- ja virkistysalueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Tämän lisäksi esitetään luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja kohteet.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (hyväksytty). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa kunnan yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistetaan parhaillaan vaiheittain (laadinnassa). Ensimmäinen vaihekaavan pääteema on energia, erityisesti ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta (hyväksytty). Toinen vaihekaava käsittelee kulttuuriympäristöjä, maaseudun asutusrakennetta, virkistystä ja matkailua sekä jätteenkäsittelyä (tullut vireille keväällä 2013). Kolmannen vaihekaavan aiheita ovat mm. kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset ja muut tarvittavat päivitykset (käynnistyy 2015).